Sivut

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Hvar-kesäpäivää saaressa parhaimmillaan


Hvar Stari Grad


Splitin satama

Tämä oli Splitin matkamme toinen retkipäivä lähisaareen. Nyt oli vuorossa Hvarin saari.
Etukäteen koitimme etsiä tietoa saaresta.
Ainoa suomalaisen juttu löytyi keskustelupalstalta. Joku suomalainen oli ollut purjehtimassa ja rantautunut saareen. Kehui saaressa olevaa pontikkakauppaa. Ponua/viiniä sai ostaa omaan täyttöpulloon.
Toki sitten myös löysin muutakin tietoa. Mutta kännykästä käsin tutkailu ei aivan helppoa ollut. Ainakaan sillä vanhalla versiolla.

Fanta ei kuulu joukkoon :)


Hvarin pinta-ala on lähes 300 km². Hvarilla viljellään hedelmiä, oliiveja, laventelia sekä kalastetaan. Vuoden 2001 tietojen mukaan saaren asukasluku oli noin 11 500 henkilöä. Alue on yksi ensimmäisistä ihmisten antiikin aikana asuttamista Adrianmeren saarista. Stari Grad on saaren pääsatama. Muita kaupunkeja ovat Jelsa  ja pieni kylä Sućuraj.
Antiikin Kreikan aikainen asutus Stari Gradissa muodostaa ainutlaatuisen kulttuurimaiseman, joka on mukana myös Unescon maailmanperintölistalla. Täällä viljellään viinirypäleitä ja oliiveja samaan tapaan kuin jo kaksi tuhatta vuotta sitten.
Hieman harmittaa, kun me emme ehtineet päivän aikana saaren jossakin viinitiloista vierailemaan. Emme myöskään käyneet saarella olevalla linnoituksella, missä suositellaan käymään.
Kylän kirkossa Pyhän Stefanin katedraalissa käväisin.
Hvarin saari on enemmän juuri jetset piirien paikka kuin Brac.

Stari Gradin rantabulevardi
Stari Gradin yksi vanhan kaupungin kaduista










Lautta saapui Hvarin satamaan. Satama oli hieman erillään kylästä. Satamassa oli ainoastaan jonkinlainen supermarket, mistä mekin käväisimme ostamassa evästä, koska meillä ei ollut aavistustakaan mitä meitä vastassa odotti. Se kun olisi voinut pahimmassa tapauksessa olla vaikka kilometritolkulla taivalta helteessä.


Löysimme kävelytien ja lähdimme tarpomaan sitä pitkin eteenpäin. Toiveessa oli löytää kylä Stari Grad.
Käveltyämme noin kilometrin vastaan tuli ensin jonkinlainen uimapaikka ja kioski. Sieltä sitten alkoikin näkyä kylääkin tai kaupunkia dalmatialaistaloineen.
Kylä oli melko hiljainen. Ei vielä tähän aikaan vuodesta hirveitä turistimassoja. Rauhassa saimme kulkea. Kävelimme kylän kapeilla kujilla.

Lauttarantaan takaisin kävellessä jäimme vielä hetkeksi kävelytien varrella olevalle auringonottotasanteelle nauttimaan luonnon rauhasta ja auringon polttavista säteistä. Ihana laiskan letkeä kesäpäivä.







tiistai 24. toukokuuta 2016

Päiväretkellä Bracissa


Yllä sininen taivas alla turkoosi meri ILOVE IT

Muutama vuosi sitten olimme kesäkuun alussa viikon matkalla Kroatiassa. Majoituimme Splitiin, mistä käsin teimme päiväretkiä eri kohteisiin.
Tämä kertomus on siis jatkoa kertomukselle Split -kuinka Kroatia pääsi yllättämään.
Keväinen vielä epävakaa sää oli yllätti. Muutamana ensimmäisenä päivänä satoi ja oli melkoisen pilvistä. Mutta sitten ilmat alkoivat paranemaan ja lämpenivät loppu lomaa kohden.
Tämä matka olikin ensimmäinen, jolloin tuli huomattua, kuinka paljon sää vaikuttaa matkafiilikseen. Olin jopa ensimmäisenä päivänä valmis palaamaan kotiin. Sen verran palelin ja vaatetus, jonka matkaan olin ottanut mukaan, oli melkoisen kesäinen. Päällä oli yhtä aikaa kaikki pitkähihaiset, mitä mukana oli. No onneksi tästä huolimatta emme kotiin sentään lähteneet.


Bracin saaresta olin ennen matkaa lukenut tarinoita lehdistä. Erityisesti Bracin saari sai kehuja sen yhdestä rannasta Zlatini Ratista. Sitä kehuttiin Kroatian ja jopa koko Euroopan yhdeksi hienoimmaksi rannaksi ja Bracin saarta ns jetsettienkin kesänviettopaikaksi.
Kesäkuun alku oli vielä turistien kannalta melkoisen hiljainen. Splitissä niitä oli mutta ei ehkä niin rannoilla aurinkoa ottamassa.

Splitin satama oli melko lähellä huoneistoamme. Edellisenä päivänä kävimme paikan päällä hakemassa aikataulut eri saariin. Jardoline oli paikallisen käyttämämme laivayhtiön nimi.
Aikataulut löytyvät myös netistä.

Supetar

Matkalla Braciin
Varhain aamulla olimme satamassa ja liput ostettuamme satamakonttorista pääsimme laivaan. Matka laivalla kesti muutaman tunnin. Oli ihanaa istua kannella nauttia auringosta ja katsella maisemia sekä kimmeltävää merta.


Zlatini Rat
Bracissa
Vihdoin olimme satamassa. Hetken ruuhka purkautuvasta laivasta oli melkoinen. Koska laiva oli tullut saaren toiseen päähän Supetariin, pohdimme millä päästä toiselle puolta saarta ja erityisesti Zlatini ratin rantaan. Katselimme takseja. Muutama muukin satamaan tullut vierailija oli kyselemässä kyytiä. Yhden toisen pariskunnan kanssa päädyimmekin kimppakyytiin ja sovimme, että taksi hakee meidät samasta paikasta kuin jättää hiukan ennen kuin alus lähtee takaisin.
Hei tämähän on helppoa kuin heinänteko....lähdimme matkaan.
Maisemat matkalla olivat aivan uskomattomia, aurinko paistoi ja jee tämä oli sitä lomaa.

Lähellä Zlatinia taksi pysäytti meidät sopivaan paikkaan ja neuvoi, kuinka pääsemme rannalle. Rannalle pääsi helposti rantaa myötäilevää kävelykatua pitkin.




Rannalla
Turkoosi meri ja sininen taivas oli seuranamme kun pistelimme rannalle. Vaikka elämässä on jo tullut erilaisia uskomattomia maisemia ja aina kuvittelee nähneensä jo kaiken, niin tulee uusia maisemia, joita ei voi vastustaa ja nekin jää sielujen sopukoihin muistiin niinä kaikkein kauneimpina paikkoina. Tämä on siis se elämän tarkoitus, nauttia elämästä ja nauttia voi vain saamalla kokea näitä hetkiä, ikimuistoisia hetkiä.
Ranta oli uskomaton kaunis ja nyt vielä alkukesästä onneksemme hiljainen. Ensin istahdimme rannan baariin juomaan. Thaimaan kävijälle oli yllätys, että täällä oli tyyli lähestulkoon samanmoinen.
Oli divaania erilaisia lepotuoleja, missä nauttia juomia. Rannalla tietysti oli erikseen rantatuolit, joita sai vuokrata.
Nyt oli rantatossummekin tarpeen, sillä ranta muodostui pyöreästä pikkukivestä. Paljain varpain olisi kävely ollut epämiellyttävää ja varsinkin merestä ylösnousu.




Paluumatka
Paratiisiimme alkoi kerääntyä pilviä. Huomasimme myös, että kello alkoi lähestyä sovittua hakuaikaa. Lähdimme kävelemään tapaamispaikkaamme. Aikamme odoteltuamme taksi jo saapuikin mutta yllätykseksemme toinen pariskunta ei saapunutkaan paikalle. Kovin neuvottelimme hinnasta mutta totesimme sen melkoisen kalliiksi. Siinä on nyt enemmän hintaa kuin aamulla. Päädyimme siis kävelemään lähistöllä olevaan BOL in kylään.
Kuinka ollakaan kävellessämme alkoi sataa kaatamalla ja muutama salamakin taisi välähtää. Ripeästi talsimme kylälle. Emme uskalla jäädä pitämään sadetta, koska emme tiedä milloin niitä linja-autoja kulkee. Sinne päästyämme alkoi sadekuurokin loppua. Linja-autoasema löytyi helposti. Huomasimme, että meillä on tunti aikaa odottaa autoa. Kävelimme kylän katuja ja päädyimme erääseen rantakuppilaan odottamaan.


Vihdoin bussi tuli ja pääsimme jatkamaan matkaan satamaan.
Eli siis bussit saarella kulkevat ja ainakin silloin niitä Supetarin ja Bolin välillä kulki noin tunnin välein. Supetarissa bussi pysähtyi lähelle keskustaa ja lauttaa ja näinkin matkaaminen oli helppoa.
Ennen aluksen lähtöä ehdimme vielä tutustua Supetarin rantabulevardiin. Tänne voisi joskus tulla uudelleenkin ei siis hullumpi paikka!
Väsyneenä mutta onnellisena pääsimme kuin pääsimmekin Splitiin. Seuraava päivä tulikin olemaan Splitin rantapäivä. Hvar saisi odottaa päivän, jotta pääsemme elpymään tästä seikkailusta.
Kyllä lomalaisen elämä on rankkaa :D

BOL


Supetarin rantaa

Supetar


torstai 19. toukokuuta 2016

Split -kuinka Kroatia pääsi yllättämään


Tästä reissusta on jo muutama vuosi mutta se on jäänyt lähtemättömästi mieleen positiivisena yllätyksenä, jota en kadu. Haluan ehdottomasti jakaa tämän kokemuksen kanssanne.

Tälle matkalle lähdimme mieheni toiveesta. Tyttäremme oli juuri ollut Dubronikissä ja oli innoissaan näkemästään. Myös mieheni oli jostain lukenut juttuja Kroatiasta ja kertoi haluavansa sinne.
Itsellä katseet olivat enemmän kohdistuneet Italiaan ja Venetsiaan. No nyt oli miehen vuoro valita kohde eli Italia oli unohdettava hetkeksi.
Aloitimme matkasuunnittelun tutustumalla Kroatian tarjoamiin vaihtoehtoihin. Ykkössuosikkina meillä oli Pula mutta aivan lähelle ei ollut lentoja sinä vuonna saatavilla. Sinne olisi pitänyt muualta matkustaa linja-autolla. Sitä emme matkalaukkujemme kanssa halunneet tehdä.
Sitten jostain huomasin Splitin ja Helsingistä lähtevät suorat lennot kaupunkiin. Olin myös jostain lukenut, että sieltä on hyvät lauttayhteydet Venetsiaan ja muualle eri saariin.
Varasimme lennot ja aloitimme hotellin etsinnän. Ajatuksena oli, että olemme koko viikon Splitissä ja teemme sieltä retkiä lähistölle.

Hotellin lähistöllä olevaa rantaa
Muutama sana majoituksesta ja käytännöistä
Kyseessä oli omatoimimatka.
Lennot oli varattu Norwegianilta ja hotelli vaihtui Apartmentokseen. Kyseinen Apartmentos kun sijaitsi Splitin ainoan hiekkarannan, Bacvicen, läheisyydessä. Ohessa linkki kyseisen Apartmentos Suzyn sivuille.
Voin suositella huoneistoa. Huoneisto oli kellaritasossa ja siinä oli oma patio mutta ei näköalaa. Se sijaitsi hyvin lähellä Splitin uimarantaa. Siellä oli hyvin paljon erilaisia ravintoloita. Niissä mekin muutaman kerran kävimme syömässä. Ja tokihan Bacvicen rannallakin makoilimme lomastamme muutaman päivän. Keskustaan huoneistosta oli matkaa vajaa kilometri.
Lentokentältä hotelliin kuljimme taksilla. Olisiko tuo maksanut yhteen suuntaan noin 20 euroa tuolloin. Varasimme kuljetukset etukäteen.

Bacvicen ranta
Vaaleanpunainen rakennus on Aprtmentos Suzyn. Kuva otettu Bacvicen rannalta käsin. Harmi huoneen kuvat ovat kadonneet.

Hiukkasen faktaa ja historiaa kaupungista
Etelä-Kroatiassa, Välimeren ja Adrianmeren rannalla rannalla sijaitseva Split on tunnelmallinen kaupunki. Se on Kroatian rannikon suurin kaupunki ja maan toiseksi suurin kaupunki. Sen väkiluku on 2000-luvulla voimakkaasti lisääntynyt ja on jo varmaan yli 220 000 asukasta.
Muurin ympäröimä sokkeloinen vanhakaupunki ei ole kovinkaan suuri. Sen keskus on antiikin Rooman aikainen keisari Diocletianuksen palatsi. Keisari oli kotoisin Dalmatian rannikolta ja asettui asumaan rakennuttamaansa palatsiin jäätyään eläkkeelle. Suuren palatsin yhteydessä on nykyään kirkkona toimiva mausoleumi, jonne Diocletianus on haudattu.
Split on melko kookas kaupunki, mutta vain sen ydinkeskustan kaupunginosat ovat turistin näkökulmasta mielenkiintoisia.

Diocletianuksen palatsi






Mitä me teimme Splitissä
Marjanin niemimaahan tutustuimme ensimmäiseksi. Toisena matkapäivän aamuna päätimme lähteä tutustumaan Marjaniin kävellen. Se sijaitsi toisella puolen kaupunkia. Aika hiljaista oli vielä kesäkuun alkupäivinä kaupungin rannoilla. Mekään emme tällä päiväkävelyllä uimassa käyneet, vaan nautimme maisemista.
Marjanissa






Marjanin näköalatasanteelle kiipesimme eräänä iltana. Sitä meille suositteli eräs toinen suomalainen pariskunta, johon tutustuimme matkalla. Ylös kiipeäminen kannatti. Puolessavälissä matkaa oli näköalaravintola (cafe bar Vidilica). Me istuimme siellä hetken ja jatkoimme matkaa eteenpäin mutta aivan ylös asti emme kavunneet, koska aurinko oli jo laskemassa ja ilman taskulamppua sieltä ei olisi ehkä aivan pimeällä ollut kivaa tulla alas.

 



Ravintolabongauksia
Kaupungissa oli paljon ruokapaikkoja ja ruoka oli halpaa. Kala, äyriäiset, risotto ja spagetti oli sitä parasta antia. Kaupungissa oli kalatori. Tuore kala on tae sille, että kaupungin ravintoloista saa hyvää kalaruokaa. Split on juuri sellainen paikka.
Apartmentoksemme lähistöllä oli ravintola, missä söin elämäni parhaimman risoton. Samalla myös aloin ymmärtää koko risoton salaisuuden. Ei sitä siis tehdäkään ihan mistä tahansa riisistä ja  nesteyttämisessä tarvitaan valkoviiniä jne. Pitääkin jakaa joskus ohjetta risotosta täällä. Paikka, missä risottoa oli tarjolla oli nimeltään Konoba Ostarijauvidjakovi.

Eräänä iltana me siis kiipesimme Marjanin näköalatasanteelle. Alas Splitin keskustaan päästyämme, jäimme syömään erääseen ravintolaan, Konoba Varos, mistä sai aivan mahdottoman hyvää ja tuoretta kalaa. Sekin paikka ylitti odotuksemme.
 
Kalatorilla
Keskusta oli paikallistenkin suosiossa. Kuulemma ainakin kerran kesässä piti tulla näyttäytymään Splitin rantabulevardille Rivalle. Rivan läheisyydessä sijaitsi Diolektianin palatsi (Unescon maailmanperintökohde). Kaupungin pikkukaduilla sijaitsi paljon pieniä kauppoja. Kaduilla ja Rivalla oli ihanaa kävellä iltaisin ja tietysti välillä istahtaa jossakin sen lukuisissa kahviloissa. Myös Marmontova-kävelykadulle eksyimme muutaman kerran kulkiessamme.


Kävelykatu


 




Sataman jatkoyhteydet
Uteliaita kun olemme, emme koko viikkoa Splitissä olleet vaan teimme päiväretkiä eri paikkoihin. Käväisimme kokopäiväretkellä Plitvicessa, Bracissa ja Hvarin saaressa. Satamasta pääsi lautoilla myös Korculaan, Visiin, Italian Anconaan mutta ei sinne Venetsiaan, vaikka niin olin jostain lukenut. Sinne oli nyt siis tehtävä ihan oma matka.
Sataman läheisyydessä oli linja-autoasema, mistä oli yhteyksiä eri kaupunkeihin. Sataman ja linja-autoaseman läheisyydessä oli myynnissä myös päiväretkiä eri kohteisiin. Sieltä me ostimme mm tuon Plitvicen retken.
Ja muuten vanhat mummot istuivat linja-autoasemalla kyltit kädessä tarjoamassa majoitusta todella edulliseen hintaan.

LINKKEJÄ:
http://www.croatia-hotels-apartments.com/
Pieni matkaopas Split