|
Manarola |
Jos Riomaggioresta lähdetään pohjoiseen, on seuraava vastaan tuleva kylä Manarola.
Riomaggioren ja Manarolan välissä on vain muutama kilometri. Mereltä katsottuna kylä näyttää kauniilta postikortilta. Värikkäät talot ja taustalla rinteet pengerretty viiniviljelmillä. Ennen kyliin pääsi vain meriteitse. Nykyään kylien välillä parhaiten pääsee kulkemaan junalla.
|
Päiväsaikaan rantakivillä on ruuhkaa |
|
Kuin myös koko kylässä |
Me käymme Manarolassa pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla menemme sinne lounasaikaan. Meillä on nälkä mutta paikalla parveilee sen verran väkeä, että ravintolaan on turhaa haaveilla pääsevänsä. Väkeä on. Ensikosketus paikkaan ei ole paras.
Kiertelemme ranta-aluetta. Menemme jonkin matkaa näköalareittiä, jota pitkin pääsisi kai seuraavaankin kylään. Aikamme kierrettyämme poistumme ja vaihdamme kylää.
|
Ihana käsityöpuoti |
Toisen kerran koitamme kohdata paikan illallisaikaan. Manarolassa on sen verran vähän ruokapaikkoja, että tiettyyn paikkaan haluavan on syytä varata pöytä. Rantaravintoloihin kerrotaan olevan tunnin odotusaika. Me kävelemme pääkadulle ja päädymme yhteen ravintolaan. Sekin on täynnä mutta pienen odottelun jälkeen saamme pöydän. Ravintolan ruoka on hyvää.
Trattoria Il Porticciolo yllättää erityisesti sen jälkiruoka jää mieleen; tiramisu ainekset eriteltynä on todella hyvää.
|
Tiramisu kätevästi eri purkeissa, syömistä riitti kahdelle |
|
Lounasaikaan riittää väkeä |
Manarolassa on nähtävyyksinä kylän kirkko, kappale linnoitusta ja rannassa oleva tehdas ja kellotapuli.
|
Näköalareitin alkupää |
Ihanan näköistä, aivan kuin joku satumaa. Ja tuo tiramisu - nam!!
VastaaPoistaJuuri, tiramisu oli taivaallista. Muukin ruoka oli hyvää. Ja totta aivan fantastinen paikka. Elämä on tehty elettäväksi ja unelmat toteutettavaksi. Yksi kerrallaan.
PoistaNämä pitäisi kyllä varmaan käydä katsomassa ... Hesarissa taisikin viikonloppuna olla juttu, jossa suositeltiin käyttämään tuota vesireittiä kylien välillä. Kunhan matkan aika tulee, niin täytynee paneutua kaikkiin vaihtoehtoihin (ja kaikkiin blogijuttuihin tältä suunnalta).
VastaaPoistaAi, harmi kun ei tule Hesaria. Me tosiaan kuljettiin pääsääntöisesti junalla. Viimeiseksi päiväksi ostettiin kokopäivälipulle lauttoihin. Käytiin silloin Portoveneressä, minne junalla ei pääse ja lopuksi sieltä sitten lautalla Monterossoon. Lautta pysähtyi joka kylässä. Oli kiva katsoa kylät mereltä käsinkin. Portoveneressä tulee juttua ja sen edustalla olevista saarista, joita kiersimme aluksella myös.
PoistaNää vuorenrinteelle ja merenrantaan rakennetut valkoiset tai värikkäät pikkukylät on aina kiinnostaneet mua. Toistaseksi olen niitä ihaillut vaan valokuvista vaikka Välimeren rannalla olen monesti käynytkin. Pitäisi melkein suunnitella jokin road trip niin, että poikkeaa muutamassa tällaisessa kylässä (jos niihin pääsee autolla).
VastaaPoistaKylän reunalle pääsee autolla. On niille osoitettuja parkkipaikkoja. Monteross taitaa olla ainoa, missä parkkipaikka löytyy meren rannaltakin.
PoistaTaas Italia kuume vain kasvaa! Ihania nämä pikkukylät! Kauniin näköistä!
VastaaPoistaFever Fever. Tässä vanhoja kuvia selanneena voi sanoa, että jo alkaa odottamaan seuraavaa matkaa.
PoistaCinque Terre on haaveissa! Toivottavasti sinne joskus lähiaikoina pääsen, sitten täytyy käydä lukemassa blogijutut vielä uudestaan :)
VastaaPoistaToivotaan että pääset
PoistaCinque Terre on niin ihana <3. Edellisestä käynnistä on ihan liian monta vuotta aikaa, melkein kymmenen, ja todellakin mielelläni menisin uudelleen!
VastaaPoistaItalian juttuihin ei kyllästy ;) Monissa pienissä kylissä on tuo sama ongelma, ettei syömään pääse ellei ole aikaisin liikkeellä tai ole pöytävarausta.
VastaaPoistaJuu pöytävarauksen tekeminen on monessa paikkaa jo ehdottomuus.
PoistaMinäkin olen haaveillut Cinque Terrestä, mutta tietysti vähän mietityttää, onko se ihan mahdottoman ruuhkainen turisteista. Enhäpä ihan kesän alussa ei vielä olisi tupaten täynnä… Se Meriharakan mainitsema Hesarin juttu oli itse asiassa Amalfin rannikolta ja siellä on näppärää liikkua saarien ja rantakaupunkien välillä vesiteitse - niin minäkin vuosi sitten kesällä tein. Mutta onkohan se lainkaan mahdollista Cinque Terressä?
VastaaPoistaKyllä Cinque Terressäkin kulki alukset tunnin välein. Paitsi Cornigiliaan, minne ei alus rantautunut. Ja Portovenereen ei päässyt kuin aluksella. Me matkustimme aluksella kuitenkin vain yhden päivän.
PoistaHauskaa että juuri eilen annoin amerikkalaiselle honeymoon-parille vinkit lähteä käymään Cinque Terressä kun piti löytää vielä yksi sopiva häämatkakohde. :) Enkä näemmä suotta! Onhan tämä omallakin listalla ollut ja kaikki kuvat ja kertomukset ovat niin hienoja aina.
VastaaPoistaSiellä muuten oli muuten paljon honeymoonilaisia. Yhteen australialaisen törmäsimme.
PoistaCinque Terre postaukset ei oo minkäänlaista kiusausta, päinvastoin, ihana päästä fiilistelemään paikkoja, joissa on itse käynyt, vaikkakin liian vähän aikaa! En tosiaan itse edes mielessäni enää kunnolla erota noita kyliä. Ruoka oli kyllä ihan mielettömän hyvää, muistan myös syöneeni ihanaa tiramisua. Pestopasta on jäänyt myös mieleen, nam nam... Cinque Terre on yksi niitä paikkoja, mikä on kyllä täynnä turisteja, mutta ihan syystä! Sen takia sinne ei missään nimessä kannata jättää lähtemättä.
VastaaPoistaErottaminen onkin vaikeaa varsinkin nyt jälkeenpäin kun katselee kuvia ja pohtii mistä Mikin on. Meille tutuimmiksi tulivat Riomaggiore ja Monterosso, missä vietimme eniten aikaa. Totta puhut myös turisti asiassa. Jollain tavoin ihmismassat hukkuvat kyliin. Pahinta ruuhkaa saattaa kokea vain juna asemalla ilta neljän aikaan. Sen kyllä kestää. Kyllä Tämä on paikka joka on syytä nähdä once in lifetime.
PoistaKyllä näitä maisemia katselee mielellään useammankin postauksen verran. Oikein satumainen, kuin jostain tarinasta.
VastaaPoistaCincue Terre näyttää ja vaikuttaa kaikin puolin upealta paikalta, joka on tosin toistaiseksi jäänyt itseltäni vielä tutkimatta. Noita kyliä kiertelisi mielellään oikein ajan kanssa, pysähdellen aina nautiskelemaan italian herkuista ja maisemista.
VastaaPoistaTuo Cinque Terren näkeminen merältä päin kiinnostaisi. Aion kyllä mennä sinne uudestaan patikoimaan vielä - upea paikka!
VastaaPoista