Sivut

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Seili -surullisten saari

Kaukana taustalla näkyy Turun Yliopiston rakennukset edessä ns perinnemaisemaa

Seilin kirkko

Viikolla, olisiko se ollut paikallisessa lehdessä, oli kuva Seilin saaresta ja juttu, että parhaillaan siellä kukkii unikot.
Heti pitää käydä katsomassa, miten lautat Rymättylän Hangasta Seiliin kulkeekaan.
Koko loppuviikon mielessäni haaveilin pääsystä kuvaamaan unikkoja ja vierailemaan tuolla surullisen kuuluisalla saarella. Viime käynnistä kun on jo aikaa vuosia.

Seilin laiturilla



Miksi saarella on surullinen leima?
1500-luvulta lähtien Seili oli Ruotsin kruunun hallinnassa oleva saari. Siellä tiedetään olleen maatila, Fogdeby, jota viljeli kaksi kruunun talonpoikaa. Myöhemmin maatilan velvollisuuksiin lisättiin Seilin hospitaalin omavaraisuudesta huolehtiminen ruoan ja eläinten rehun suhteen.

Spitaalihospitaali 
Seilin historia sairaalasaarena alkoi vuonna 1619, jolloin kuningas Kustaa II Adolf julkaisi 15. heinäkuuta avoimen käskykirjeen uuden leprasairaalan perustamiseksi. Sen mukaan spitaalitauti oli Jumalan rangaistus syntisestä elämästä, ja Turun ulkopuolelta oli siten etsittävä saari, jonne voitaisiin rakentaa leprasairaala. Sinne tultaisiin sijoittamaan kaikki Turun silloisten hospitaalien leprapotilaat sekä mielisairaita ja muita kroonikoita.
Ensimmäiset potilaat tuotiin saarelle Turun Pyhän Yrjön hospitaalista, joka toimi kaupungin leprahoitolana.
Vuonna 1624 tuotiin Turusta myös Pyhän Yrjön hospitaalin kirkko Seiliin ja se kasattiin saarella uudelleen.
Isonvihan aikana 1713–1721 rakennukset rappeutuivat ja potilasmäärä hupeni. Vain pääsaaren rakennukset kunnostettiin. Uusi, yhä olemassa oleva puinen Seilin kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1733. Isonvihan jälkeen leprasairaiden lukumäärä laski voimakkaasti.
Isonvihan jälkeen Seiliin siirrettiin lähinnä mielisairaita; viimeinen spitaalipotilas kuoli vuonna 1785.

Mielisairaala
Vuosina 1785–1840 Seilin hospitaali toimi mielisairaalana.
Vuonna 1841 Seilin hospitaali muutettiin parantumattomasti mielisairaille tarkoitetuksi turvalaitokseksi.
Seilin hospitaalin toiminta-aate muuttui jälleen vuonna 1889. Silloin kaikki hospitaalin miespotilaat siirrettiin Käkisalmen vastavalmistuneeseen turvalaitokseen. Tästä eteenpäin Seilissä oli vain naispotilaita, ja naisten sairaalana se toimi aina vuoteen 1962 saakka. Vuodesta 1960 lähtien sairaalaan ei enää otettu uusia potilaita ja lopulta sairaala lakkautettiin vuonna 1962. Eristyksen aika oli Seilissä ja yleisemminkin suomalaisessa mielisairaanhoidossa päättynyt.

Turun yliopiston tutkimuslaitos
Suomen valtio luovutti vuonna 1964 Seilin hospitaalin rakennukset ja lähialueet Turun yliopistolle, joka perusti sinne Saaristomeren tutkimuslaitoksen.

Seiliä koskevista eri dokumenteista selviää, että sinne saatettiin määrätä potilaita melko heppoisin perustein. Yleensä poispääsyä ei sen jälkeen enää ollut. Jos nainen oli luonteeltaan vaikka kevytkenkäinen, saattoi määränpäänä olla Seili ja mielisairausluokitus.

Tästä ajasta kertoi aikanaan mm Turun teatterissa esitetty Seili näytelmä.
Turun yliopiston rakennus



Kuva saaren kartasta

Muutama sana Seilin kirkosta
Seilin saaren nykyinen puukirkko rakennettiin vuonna 1733 vanhan, Turusta siirretyn, kirkon paikalle. Sen rakennusmestariksi mainitaan kirkossa olevassa perustamistaulussa merimaskulainen Kaarle Jaakonpoika. Kirkon rakentamistyöt aloitettiin 1. kesäkuuta 1733 ja ne valmistuivat 23. elokuuta 1733. Kirkko vihittiin käyttöön kolme päivää myöhemmin. Kirkon sisustus on pelkistetty; kaikki pinnat saarnastuolia lukuun ottamatta ovat käsittelemätöntä hirttä.

Kirkon ainoana alkuperäisenä koristuksena pidetään mustavalkoista saarnastuolia. Nykyään kirkosta löytyy saarnastuolin lisäksi Helge Stenin maalaus "Myrsky Genesaretinjärvellä" sekä saaristokirkoille ominainen votiivilaiva. Erikoista kirkossa on myös kellotapuli, joka ei ole kirkossa sisällä vaan kirkon pihalla aivan meren rannassa. Kirkon pihalla on suuri puinen risti, joka on pystytetty vuonna 1982 kaikkien 663:n saarella kuolleen spitaalipotilaan muistoksi
Nykyään Seilin museokirkko on kesäisin avoinna matkailijoille pientä pääsymaksua vastaan. Nauvon seurakunta järjestää kirkossa jumalanpalveluksen kolme kertaa kesässä.


Haudattujen muistoksi pystytetty risti

Myrsky Genesaretinjärvellä











Spitaalisten puoli oli erotettu muusta






Kellotapuli



Lämmin kesäinen ilma viileni selkeästi sunnuntaita kohden.
Aamupäivällä pohdin kannattaako Seiliin lähteä, kun tuulikin on melkoisen navakka. Puolen päivän aikaan pakkaan reppuun vesipullon, villapaidan, rahakukkaron ja kameran. Päätän siis lähteä matkaan.
Rymättylästä on ajettava Hankaan. Hankaan pääsee ajamalla ensin Röölään, sitten Airismaalle ja siitä Aaslaan lossilla.
Näin kesän kynnyksellä ei näytä hirveää ruuhkaa olevan. Olen hyvissä ajoin Hangassa. Saan auton parkkiin helposti tai ainakin luulen niin.
Takaisin tullessa minua sitten odottaa yllätys. Lappu löytyy tuulilasista. Olen parkkeerannut auton jonkun varatulle paikalle. Voi minua! Lapussa on uhkaus, että seuraavalla kerralla ajaessani auton sille paikalle, ajaa hän autonsa eteen niin, etten pääse pois. Hm koskakohan tulee seuraava kerta? Voi meitä "turisti parkoja", kun ei osata ajaa autoa oikeaan paikkaan pankkiin.

Odottelu lossirannassa sujuu nopeasti merta ja maisemia katsellessa. Vihdoin pääsemme lautalle. Lauttamatka ei vie kauaa. Istun ulkosalla ihailemassa saaristoa. On lämmintä, tuuli ei osu tähän kohtaan.

Saarella on helppo kulkea. Jo Lautalla on mahdollista tutustua alueen karttaan. Kahvilassa on kansio, missä kerrotaan Seilistä. Kartta löytyy myös saaresta postikopin seinästä. Lisäksi lukuista opasteet johdattavat oikeaan suuntaan. Tai siis, jos haluaa suunnistaa sairaala-alueelle ja kirkkoon.
Matkalla eri opastetaulut kertovat alueesta kasvillisuudesta ja asumuksista. Alueella  kerrotaan olevan pähkinäpensaslehtoja, paljon erilaisia kasvilajeja, joista osa harvinaisia, perinnemaisemia; niittyjä jne.
Minun lisäkseni lautasta Seiliin jää yksi perhe. Melkoisen hiljainen on kylänraitti. Ihan sunnuntai olo jatkuu.
Lauttarannasta on Seilin kirkkoon matkaa noin kilometri.

Perinnemaisemaa






Seilin kesäkahvila
Kirkko on kaikessa tavallisuudessaan ja pelkistettynä kaunis. Se ei sisällä kimallusta eikä kultaa. En tiedä, mikä kirkossa ja sen miljöössä oikein viehättää. Se kun käy vaan iholle. Ehkä se on se rauha, joka sisällä kirkossa on ilmoilla. Syvä rauha ja hiljaisuus. Kärsineet ovat saaneet Levon.
Jotenkin jo astuessa kirkon läheisyyteen aistii sen tuskan, surun, kurjuuden ja kivun, minkä saareen joutuneet ovat saaneet kokea.
Kirkon vieressä on niitty. Sen edessä on risti. En kehtaa kysyä kirkossa olevalta oppaalta, pitääkö paikkansa, että tuolle niitylle on kuopattu (tai vaan viety) saarelle kuolleita. Kirkon takana on hautausmaa, mutta siellä ei ole kuin muutamia ristejä. Ei kai siihen aikaan ole ollut varaa hautakivien pystyttämisiin.
Istun vielä hetken kirkossa aistimassa sen rauhaa.



On tauon aika, päätän kävellä vielä kesäkioskille.
Sitten onkin jo aika palata takaisin yhteysaluslaiturille. Kävellessäni takaisin, pohdin, missä onkaan ne unikot? Olenko nähnyt unta? Ilmeisesti....




LINKKEJÄ
facebook -seilinkesakioski
Proseili
visitturku.fi/seilin-saari
Aikataulut
http://www.studio55.fi/matkailu/article/mielisairaalaa-tutkinut-jarkyttava-viesti-seilin-saarelta-lue-kirje-joka-ei-koskaan-paassyt-perille/131752
Seilin museokirkko









Hangan laiturissa


Tuleeko sitä kalaa?

50 kommenttia:

  1. Me pyöräiltiin pari kesää sitten Saariston rengastie, mutta lautta-aikataulut eivät oikein sopinneet siihen, että olisimme voineet jäädä lautasta pois Seilin saarella ja jatkaa seuraavalla lautalla matkaamme. Pyöräilyä kun oli vielä lautan jälkeen niin paljon jäljellä. Se jäi vähän harmittamaan. Täytyy joku toinen kerta suunnitella reitti niin, että ehdimme tehdä pysähdyksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota eilen pohdinkin. Eli kuinka pystyy pysähtymään saaressa, jos on pikkurengasreitillä, minkä varrella Seili on.

      Poista
  2. Kuulostaa ja näyttää hyvältä! Olen nyt asunut Naantalissa noin 9 kuukautta, enkä oikeastaan ole ehtinyt tutustua näihin kauniisiin rannikoseudun tarjoamiin kohteisiin. Tämän(kin) vinkin pistän listalle.... ***sateenmuruja***

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta kannattaa käydä tutustumassa. Kivan päiväretken paikka. Toinen on Nauvo ja onhan niitä paljon muitakin.

      Poista
  3. Olenkin lukenut paikasta lähiaikoina jostain toisestakin blogista. Tällaiset kohteet on Suomessa kiinnostavia, vaikka sanat spitaali ja lepra aiheuttavatkin vähän kylmiä väreitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on paljon mielenkiintoisia paikkoja. Kiva käydä niissäkin välillä.

      Poista
  4. Onpa siinä saarella surullisen kuuloinen menneisyys. Ei kyllä kuvat näyttäneet yhtään "hilpeiltä ja keveiltä" lukemisen jälkeen. Kirjaimellisesti surullisen näköistä - vaikka toki on kaunista :) Tuo kirkko on vähän karmiva! Kiinnostava kohde, onneksi enää siellä ei varmaan spitaali ja lepravaaraa ole. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirkossa on tunnelmaa. Se on täynnä tunnetta. Osaan kuvitella kuinka ennenvanhaan porukka kävi siinä kirkossa.

      Poista
  5. Tuonne pitäisi päästä! Saariston Rengastienkin haluaisin pyöräillä, sen voisi yhdistää tähän. Vanhemmat kävivät katsomassa tuo näytelmän teatterissa ja kehuivat kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näytelmä oli melkoinen. Seilin kirkon blogissa on juttu, kuinka näytelmän hahmot rakentuivat. Perustuu näytelmä osittain tositapauksiin. Näytelmän jälkeen olen Seiliin kovasti halunnut ja nyt sinne pääsin. Rengastieltä käsin käynti onnistuu.

      Poista
  6. Seili on kyllä sellainen paikka, missä olen halunnut käydä jo pitkän aikaa. Todella mielenkiintoinen postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Yhteisaluksella joko Nauvosta tai Rymättylän Hangasta pääsee kesällä helposti.

      Poista
  7. Hei tämä olikin todella mielenkiintoinen postaus. En ole Seilin saaresta ennen kuullutkaan, vaikka en kovin kaukana asukaan. Taas lisää käyntikohteita kotimaan kohdelistalle, kiitos tästä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä vaan! Suomessa on paljon kauniita paikkoja.

      Poista
  8. Ennen kaikkea Seili on tunnettu vertahyytävistä kummitustarinoista, mikä olisikin hyvä syy jäädä viettämään saarelle aikaa yön yli, Parempaa seuraa kummitukset ovat kuin turrekaaran laputtajat. Ymmärtääkseni saaren nimi tarkoittaa sielusaarta, "Seili" on vähän söpö nimi tuollaiselle paikalle. Jännä, että spitaalisia pidettiin kirottuina, kun Jesse Raamatussa taas nimenomaisesti huomioi spitaaliset. Herää kysymys, kuinkakohan yleinen tuokin sairaus Suomessa oli ja miten se saatiin katoamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut! Uskaltaisitko jäädä saarelle yöksi? Muutenkin nämä uskomukset spitaalisista ja ns sen ajan syntisistä oli vääristyneiden uskomusten ansiota. Oikein hirvittää kun ajattelee, millä perusteilla saarelle on aikoinaan joutunut, eikä koskaan päässyt pois. Olla Seilissä termi on tullut saaresta myös. Merimiehet kuulemma hakeneet juomaa sieltä....

      Poista
    2. Mielelläni olisin yötä siellä, mutta autottomana minulla ei ole ollut ikinä helppoa päästä minnekään, mistä Seiliin pääsisi.

      Poista
    3. No voihan. Turusta ainakin menee bussi Nauvoon ja Nauvosta voi sitten ottaa lautan. http://www.saaristo.org/index.php?page=155&lang=1

      Poista
  9. Mielenkiintoista historiaa seudulla. Kuvista voi ihan haistaa ja kuulla kesän, tuli sellainen pysäyttävä tunnelma kun luki tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin. Tuota historiaa on aina kiva jopa lukea lisää.

      Poista
  10. Olipa kiva postaus, olen kuullut saaresta vuosia sitten ja unohtanut jo nimenkin, mutta nyt oli kiva päästä siellä käymään tämän postauksen myötä! Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, jo historian vuoksi, Saariston rengastie on edelleen haaveissa totetuttaa joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Rengastietä itsekään en ole kulkenut kuin bussin kyydissä. Haaveena on edelleen se fillariretki.

      Poista
  11. Tuo kirkko on ihanan näköinen ulkoa päin, sopii niin hyvin tuohon maisemaan. Sisältä se sitten onkin vähän tylsempi :D Mutta kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen vierailukohde, kiitos vinkistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielipiteitä monia ja makuasioista ei pidä kiistellä vai kuinka?....mielestäni kirkon koruttomuus ja se, että se on puuta on juuri se juttu, mikä tuo hengen kirkkoon.

      Poista
  12. Vaikuttava paikka ja vaikuttava historia - hyvä että tämänkin on yleisönsä löytänyt!

    VastaaPoista
  13. Kirkko näyttää lähinnä kartanolta ulkoa päin! Blogeista oppii aina uutta. Lappi on mulle melko tuttu, mutta eteläisen Suomen jutut on melkein aina ihan ennestään tuntemattomia. Niin tämäkin. Minä silti ehkä mieluummin menisin jonnekin iloiselle saarelle :)

    VastaaPoista
  14. Onpas kaunis paikka ja tuo kirkko on ihana! Täytyy laittaa tämä korvan taakse, olisihan ihan mielenkiintoinen kohde käydä.

    VastaaPoista
  15. Surullinen historia, mutta nättejä maisemia! Tuo kirkko näyttää todella idylliseltä, tykkään tuosta käsittelemättömästä puusta sisällä, tosi kaunis. Mielellään joskus vierailisin. Aika tylsä viesti jätetty autoon, mutta hyvä retki taisi kuitenkin olla.

    VastaaPoista
  16. Ompas kaunis paikka. Näin se vaan on, että Suomessakin on vaikka mitä näkemistä vielä kuten tämäkin paikka. Kiitos hyvästä postauksesta!

    VastaaPoista
  17. Aika mielenkiintoisen juttu. Niin kaunis paikka, mutta niin surullinen tarina. Jos jotain hyvää niin ehkä se, että aika näteissä maisemissa sai sen loppuelämänsä viettää, vaikka mielisairaaksi olisikin luokiteltu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin jostain olen lukenutkin. Eräs Seiliin joutunut potilas oli kertonut, että vaikka on eristyksessä niin onneksi saa viettää loppuelämän kauniissa paikassa.

      Poista
  18. Seili on kiinnostava paikka. Harmikseni en ole siellä vielä päässyt käymään, ulkomaanreissut kun ovat yleensä prioriteettilistalla korkeammalla. Todella kauniin näköistä siellä on, mutta jotenkin tuntuu, että paikan historia edelleen leijuu saarella.

    VastaaPoista
  19. Purjehdusvuosinamme tuli tuolla parikin kertaa käytyä ja kieltämättä saaren historia on pysäyttävä. Vastaavalle saarelle Kreikassa, eli Spinalongalle, haluaisin päästä joskus käymään, sen verran tuli Saari-televisiosarjaa katsottua :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Spinalongalle olisikin hienoa päästä. Haaveilen Kreikan saariston hyppelymatkasta. Ehkäpä silloin.

      Poista
  20. Kivoja, kauniita kesäkuvia ja fiiliksiä Suomesta! Hauska päästä poikkeamaan siellä tällä tavalla - näyttää oikein eksoottiselta täältä Brasilian suunnalta katseltuna :)

    VastaaPoista
  21. Mielenkiintoinen historia ja hyvin olet aiheeseen perehtynyt. Oli mukava lukea :-)

    VastaaPoista
  22. Olen käynyt kerran, pysäyttävä tunnelma ja historia. Hyllyssäni taitaa olla lukematon kirja Seilistä, jospa ehtisi sen kesällä lukea, tuli tästä mieleen.

    VastaaPoista
  23. Voi vitsi, millainen historia tuolla paikalla on. Ja kirkko on, kuten sanotkin, pelkistetyn kaunis ja tosi vaikuttava!

    VastaaPoista
  24. Onpa saarella kiinnostava historia. Pitääkin tutustua vielä paremmin siihen, vaikuttaa sellaiselta kohteelta jossa voisi poiketa!

    VastaaPoista
  25. Hanneli/duunireissaaja12. kesäkuuta 2016 klo 9.58

    Tässä se kesän puuttuva retkikohde on. Kiitos kun muistutit että tällainen saari on.

    VastaaPoista
  26. Seiliin on tehnyt mieli mennä jo pidemmän aikaa eli kiinnostava postaus!

    P.s. Tiedoksi: Tätä teemaa on todella hankala lukea mobiilisti ainakin mun silmillä taustakuvan takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti vinkistä! Juuri eilen katselinkin, josko vaihtaisi settiä mutta pohdinnan alla on myös portaalin vaihto.

      Poista
  27. Tosiaan jos jotain lohdullista saaren historiasta, niin kaunis miljööhän siellä on. Rengastie on muuten vakavassa harkinnassa jo ehkä tänä kesänä...

    VastaaPoista