Sivut

maanantai 15. elokuuta 2016

Louhisaari -Mannerheimin syntymäkoti on täynnä kartanoromantiikkaa




Kesäloma on ollut onnistunut. Se oli täynnä jos jonkinlaista puuhaa ja meni todella nopeasti. Tietysti eniten aikaa lomastamme vei matkamme Italiaan. Töihin palasin jo heinäkuun puolessa välissä todeten, että kesää on onneksi kuitenkin vielä jäljellä.
Niin sitten onkin kesäviikonloppuina tullut tehtyä jos minkälaisia reissuja lähimaastoon. Koko kesän olen haaveillut käyväni Louhisaaren kartanossa, jonka ohi ajelen lähestulkoon joka päivä työmatkallani.
Netistä sitten tulin sivuilta lukeneeksi, että opas kierrokset jatkuvat tasatunnein enää 30.7. saakka, jonka jälkeen kierroksia on paljon harvemmin. Päätin, että lähden kerran töistä sen verran ajoissa, että ehdin heinäkuussa opaskierrokselle.
Niin sitten eräänä heinäkuun iltapäivänä en töistä ajakaan suoraan kotiin, vaan kurvailen Louhisaaren kartanolinnan parkkipaikalle.
Ilma on aurinkoinen ja tie Askaisten kirkolta antaa kuvaa tulevasta. Matka Askaisista on 2 km ja hiekkatien varrella oleva puustokuja vie minut menneen ajan tunnelmaan. Silmissäni näen, kuinka kirkosta on hevoskärryillä ajettu kartanoon sunnuntaisin.


Kalmilainen puutarha
Ennen opaskierroksen aloitusta minulla on aikaa käydä alueen uudessa osassa Kalmilaisessa puutarhassa.
Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanon puistoalueella on voinut kesästä 2016 alkaen tutustua 1700-luvun hyöty- ja koristekasveihin. Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet, hyödyllisyys, järjestelmällisyys ja esteettisyys
Kalmilaisesta puutarhasta löytyy juttua täältä.
Louhisaaressa on ruusutarhakin mutta ruusut ovat harmikseni jo kukkineet. Taas kerran voin todeta, että joskus on tultava keväällä.

Puutarhuri on kiipeämässä puuhun. Itse käyskentelen laatikkojen ympärillä tutkien, mitä kasveja siellä onkaan. Puutarhan vieressä on leikkimökki. Se on kuulunut aikanaan talon lapsille. Nappaan siitä kuvan ja jään ihastelemaan kasveissa lenteleviä perhosia.
Puutarhuri kävelee kohti. Kysyy olenko saanut hyviä kuvia. Juttelemme tovin. Hänellä on kirsikoita. Kysyy haluanko maistaa. Tottahan toki. Kirsikat ovat vanhaa lajiketta ja jo asukkaiden muinoin istuttamia. Hiukan hapahkoja mutta hyviä. Otan toisenkin.
Innokkaana puutarhuri kertoo Kalmilaisesta puutarhasta. Puutarha on rakennettu juuri sen mukaan, kuinka Kalm on oppilaillensa puutarhaa aikanaan kuvannut. Siitä oppilaat ovat luonnostelleet sen paperille.
Kasvit on istutettu laatikoihin, joka laatikossa on pohjalla hevosenlantaa ja sitten tavallista multaa. Kyseinen lanta muhii ja antaa lämpöä, joka edistää kasvua. Jokaisessa laatikossa on nimikyltti, joka kertoo, mitä kasveja niissä on. Osan tunnistan ilman kylttiäkin.
Juttumme eksyy hyönteisiin. esimerkiksi mehiläisiä houkutellaan tiettyjen kasvien avulla. Myös perhosia kerääntyy helposti paikalle. Puutarhuri innostuukin näyttämään ritariperhosen toukkaa eräästä laatikosta.
Olen aivan myyty. Pohdin, kuinka kauan vie aikaa, jotta se kuoriutuu. Voisin käydä kuvaamassa uudelleen ritariperhosta. Kuinka voi olla, että luonnon pienet ihmeet saa niin onnelliseksi? Kuten kuva ritariperhosen toukasta!


Siinä niitä laatikoita ja taustalla leikkimökki

Kalmilaista hyötypuutarhaa ja taustalla noita vanhoja kirsikka-, omenapuita



Siinä se söpö ritariperhosen toukka, joka saa minut onnelliseksi :)

Kartanolinna
On aika lähteä opaskierrokselle linnaan. Opas kertoo talon omistajista ja talon eri vaiheista.
Louhisaaren linna on valmistunut 1655. Sen rakennuttajana toimi Herman Fleming. Flemingin suku omisti linnan vuoteen 1791. Carl Erik Mannerheim osti Louhisaaren 1795 ja Mannerheimin suku omistikin alueen yli 100 vuotta. Suomen tasavallan presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi Louhisaaren linnassa 4. kesäkuuta 1867.
Eri talon kerrokset muodostuvat eri aikakausista. Sen juhlakerros ja talouskerros ovat 1600-luvun asussa. Keskimmäinen kerros, varsinainen asuin kerros, on uusittu 1700- ja 1800-luvulla ja sen huoneet edustavat tuon ajan sisustusta.
Huonekalut eivät ole alkuperäisiä vaan niitä on saatu eri puolelta Suomea. Mielenkiintoisia sisustuksessa on esim kattomaalaukset, joita on saatu esiin maalikerrosten alta.

Etuosan piha kuului tuon ajan kartanossa olla hiekkapiha, siksi ehkä tylsähkö. Hiekkapiha siksi, että hiekan rahinasta tiesi jonkun olevan tulossa.

Liput saa ostaa kierrokselle kartanon ala-aulasta museomyymälästä ei kahvilasta.


Kauniit rappukäytävät ja maalaukset katossa

 1650 -luvun koristeellisia kattomaalauksia

Jos tarkkaan katsoo on keskellä kuvassa Louhisaaren kartano


Erään huoneen maalaus ja ns salaovi



  

Tässä vuoteessa ja huoneessa Mannerheim on syntynyt

Lisää porraskäytävän kattomaalauksia

Mielenkiintoisia seinämaalauksia palmut ja koivut vierekkäin

Ruokapöytä sen ajan kalustolla







Pirun peili. Kun kuulemma aikansa peilistä itseään tuijotti, niin näki sielunsa.


Kerrotaan että eräs talon omistajista oli erittäin mustasukkainen ja hänen lähtiessä matkalle, rouva teljettiin ullakkohuoneeseen. Vieressä oli luukku, mistä henkilökunta antoi hänelle ruokaa. Sinne sitten aikanaan kuollut. Ei ilmeisesti muistettu ruokkia. Siksi linnassa siis kummittelee!

Maisemapuisto
Louhisaaressa on laaja englantilainen maisemapuisto  kävelyteineen. Opaskierroksen jälkeen kierrän vielä tuon talon takana olevan puistoalueen ja käyn puistopaviljongissa, mikä on alun perin toiminut kylpylärakennuksena. Meri on kuulemma aiemmin ulottunut puistopaviljongin viereen. Se rakennettiin A. F. Granstedtin piirustusten mukaan vuonna 1825. Nyt meren rantaan on matkaa 400 m.
Puutarhanhoidosta kiinnostuneen kreivitär Vendla Sofia Mannerheimin aikana istutettiin luultavasti kirkolle johtava puukuja ja kartanon ympärille muodostettiin ns. englantilainen maisemapuisto lammikkoineen ja luontoon liittyvine kävelyteineen.
Puisto uudistettiin Paludan & Steniuksen puutarhatoimiston v. 1874 tekemän suunnitelman mukaan 1870-80 -luvuilla. Pääosa nykyisestä puistosta, johon kuuluu mm. harmaa- ja palsamipoppeleita sekä omenatarha, on peräisin tältä ajalta.
Yksi asia pohdituttaa, nyt näin kesällä Italian hienoja villoja kiertäneenä. Miksei Louhisaaren linnaan rakenneta sitä puutarhaa, joka on ihan oikeasti ollut talon takana.


Karttapiirros puutarhasta

Leikkimökki

Kartanolinna ja puistoalue



Puistopaviljonki






Hieno parituntinen historian parissa. Onpa hienoa, että lähellä kotipaikkaani on tarjolla näin mielenkiintoista historiaa.
Linkit:
Louhisaaren kartano
Kansallismuseo/Louhisaari

Muuta
Alueella on lounaspaikka/kahvila. Sieltä saa ostaa erilaisia matkamuistoja ja mm. kuuluisaa Louhisaaren juomaa.
Linkki:
Louhisaaren kartanon kahvila

Askaisten kirkko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti